Alle puolen vuoden ikäinen uutuus haluaa katsomot täyteen ja suomalaiset liikkeelle.
Teksti: Tinja Huoviala
On olemassa Museokortti, joten miksei voisi olla Urheilukorttikin?
Kuta kuinkin näin kulki Mikko Vannin ajatus, jonka seurauksena syntyi, mikäs muu kuin Urheilukortti. Vanni on paitsi idean kehittäjä, myös Urheilukortti Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Samassa tehtävässä hän toimii muuten Musiikkimuseo Famessa, joten Museokortin toimintaperiaate oli ennestään hyvin tuttu.
Konseptin kehittäminen alkoi noin vuosi sitten. Viime vuoden helmikuussa edelläkävijäseurat pääsivät mukaan kortin piiriin tarjoamaan kuluttajille sekä tapahtumia että omaan liikkumiseen innostavia ja kannustavia palveluita.
Tammikuun loppuun mennessä kortin mobiilisovelluksen oli ladannut yli 5 000 henkilöä ja urheilutoimijoiden joukko oli kasvanut jo 110:een. Valtakunnan pääsarjatason seuroja on mukana esimerkiksi jääkiekosta, lentopallosta, jalkapallosta, pesäpallosta, koripallosta ja salibandystä. Ravien osuus on iso ja kasvaa koko ajan.
Asiakkaalle kortti kustantaa 69 euroa, johon sisältyy viisi tapahtumaa. Mitä ne sitten ovat, sen jokainen päättää itse. Kortti on voimassa vuoden ostosta, ja ylärajaa pakettien latauskerroille ei ole.
Myynnistä prosentti menee sekä Olympiarahastoon että liikunnan aluejärjestöille ja kuudesta kymmeneen prosenttia Urheilukortin ostajan määrittelemälle seuralle tai muulle kortin kumppanille, esimerkiksi Paralympiarahastoon.
– Kuluttaja saa liput tai palvelut edullisemmin, jopa 50 prosenttia halvemmalla. Seuroille ja muille mukana oleville toimijoille se tuo uutta tulovirtaa, Vanni esittelee hyötyjä.
Seura saa tuottoja sekä korttien välittämisestä että itse tapahtumista.
Vanni lisää, että Urheilukortti on myös sosiaalinen tuote. Esimerkiksi kunnat voivat hankkia korttia syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tai vähävaraisten perheiden käyttöön ja näin tukea sekä heitä että paikallisia seuroja.
Hurja alkuvauhti
Tavoitteissa ei turhia kursailla. Vanni arvioi, että muutamassa vuodessa suomalaisiin urheilukatsomoihin on mahdollista saada kymmeniä tai jopa satoja tuhansia uusia seuraajia – sekä ihan uusia, että sellaisia, jotka käyvät tapahtumissa paikan päällä jatkossa entistä enemmän ja monipuolisemmin.
– Voidaan vahvistaa urheilun arvostusta, Vanni valottaa Urheilukortin taustaideologiaa.
Liikkumaan aktivointi ei ole ihan vähäinen tavoite sekään. Vanni miettii, miten inspiraatio voi syttyä tapahtumissa, ja toisaalta kortin lajitarjonta kasvaa koko ajan. Hiihtoa, golfia, padelia ja kuntosalia, hän luettelee esimerkkejä jo olemassa olevista lajeista.
Muutakin kuin urheilua
Korttiin liittyen on menossa myös naisurheiluun liittyvä erillisprojekti, jossa naisia kannustetaan sekä liikkumaan että paikan päälle tapahtumiin – eikä vain naisia naisurheilun pariin, vaan kaikkia kuluttajia naisurheilutapahtumiin.
Syksyn aikana Urheilukortin seurapalvelupäällikkö Ringa Ropon johdolla toimiva naisurheilun asiantuntijatoimikunta selvitti, että urheilun katsominen sellaisenaan ei välttämättä riittävästi vetoa naisiin, vaan lisäksi naiset kaipaavat tunnelmaa ja yhdessäoloa. Ottelun pitää kohota tapahtumaksi, pelkkä tulos ei riitä naiskatsojille, he päättelivät.
Naiskatsojien toiveet eivät sinänsä kosketa vain naisia, vaan ne kohottavat myös tapahtuman yleisilmettä. Urheilukilpailu tai peli voi olla tapahtuma, jonne tullaan viihtymään, ei pelkästään seuraamaan urheilijoita.
Lentopallon naisten mestaruusliigaa pelaava LP-Vampula sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi ja jatkaa nuoruuden innolla pudotuspeleihin.
Vastaavanlaista valtakunnallista palvelukonseptia ei Suomessa tarjoa mikään muu taho. Lähimpänä lienee se vaihtoehto, miten monilla paikkakunnilla kirjastoista voi lainata paikallisten seurojen lahjoittamia omien tapahtumiensa kausikortteja.
Korisliigaa pelaava Helsinki Seagulls on varmistanut pääsynsä pudotuspeleihin runkosarjan viidenneltä sijalta. Seura on ollut Urheilukortin kumppanina alusta alkaen.
Mikko Vanni arvioi, että muutamassa vuodessa suomalaisiin urheilukatsomoihin on mahdollista saada kymmeniä tai jopa satoja tuhansia uusia seuraajia. Kuva Tampereen Classicin ja Seinäjoen Peliveljien ottelusta 18. marraskuuta 2021.
Huom. Artikkelin alkuperäisversio on julkaistu Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n Liikunnan ammattilainen -lehdessä 1/2022 (7.3.2022).